Hyvää alkanutta vuotta 2017 ja tervetuloa tämän blogin viimeisen postauksen pariin! :|

Kaikki loppuu aikanaan ja niin loppuu myös tämän blogin tarina.. tai no, blogi jää elämään omaa elämäänsä internetin ihmeellisessä maailmassa, mutta sen päivittäminen loppuu tähän postaukseen. Tätä blogia on ollut kiva kirjoitella, vaikka aikataulu postauksien kirjoittamisen suhteen petti heti koulutusjakson jälkeen :/  Parempi kuitenkin kirjoitella ennemmin tai myöhemmin kuin ei milloinkaan o/


"Huomioit kaikkia: pienimpiä, keskikokoisia ja isompia"

"Ahkera, mukava sivari. Hyvin sulauduit joukkoomme! :)"

"Olet aina hyväntuulinen ja valmis auttamaan!"

Muun muassa tällaista palautetta sain henkilökunnan taukohuoneen pöydälle jättämälleni paperille, johon muut työntekijät saivat kirjoittaa palautetta. Vielä kun sain työtodistukseeni raksin sarakkeeseen 'Erinomainen' kohdille "Työtaito" ja "Käytös", niin kyllä lämmitti mieltä \(^_^)/

Viimeistellessäni tätä blogin viimeistä postausta on maaliskuun 29. päivä 2017 - eli päivälleen vuosi sitten kävelin viimeistä kertaa ulos työpalvelupaikastani. Kirjoitan muuten tätä tekstiä pääkaupungin sykkeestä - muutin elokuun 2016 alkupäivinä omilleni opiskelupaikan perässä. En saanut juuri sitä paikkaa, mitä hain joten turvauduin varasuunnitelmaan B, joka on osoittautunut varsin hyväksi vaihtoehdoksi.


Näin ihan viimeisenä tekonani haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat löytäneet tämän blogin, lukeneet sitä aktiivisesti tai ehkä jopa hyötyneet sen sisällöstä. Kysymyksiä saa laittaa jos kysyttävää on, ja vastaan kysymyksiin mielelläni (vaikka en varmasti osaa suoriltaan aivan jokaiseen kysymykseen vastata) :)

--Lauri

Siviilipalveluksen viimeiset hetket (TJ0), fiilikset siitä ja mitä sitten tapahtui..?

Tänään, 13. joulukuuta 2016, aamulaskuri näyttää lukemaa TJ -265.Se ei kuitenkaan lannista kirjoitusintoa, vaikka tähän aikaan syksystä masennus uhkaa ottaa valtaansa syksyisen, kylmän sään ja mustan maan keskellä. :\

Tälle postaukselle oli vaikeaa keksiä hyvin sen sisältöä kuvaavaa otsikkoa, joten pienen edestakaisen veivaamisen jälkeen otsikoksi päätyi "Siviilipalveluksen viimeiset hetket (TJ0), fiilikset siitä ja mitä sitten tapahtui..?".


Mutta sitten itse aiheeseen, eli ... noh, aloitetaan niistä siviilipalveluksen viimeisistä hetkistä.Lasketaan tässä tapauksessa viimeisiksi hetkiksi aika vuodenvaihteesta 2015-2016 aina siviilipalvelusaikani loppuun saakka eli maaliskuun 29. päivään.

Palasin joululomalta töihin ... olisikohan ollut 8. päivä tammikuuta. Siitä hyvin etenivät tuttuun tahtiin hiihtolomaan asti. Hiihtoloman nimensä mukaisesti lomailin viikolla 9. Hiihtoloman jälkeen ja oikeastaan jo hieman ennen sitä alkoi tuntua siltä, että viikot kuluvat ihan pahuksen nopeaan tahtiin :/  Viimeiset pari viikkoa sain joka päivä vastata jonkun kysymykseen siitä, kuinka monta aamua minulla olikaan jäljellä, mikä ei oikeastaan edes haitannut tai ees ärsyttänyt minua millään tavalla. Kun aamuja oli jäljellä enää parin viikon verran, väsäsin "köyhän miehen aamukamman", jonka sitten laitoin henkilökunnan taukohuoneen pöydälle. Eräs nimeltämainitsematon työntekijä tosin kävi saksimassa aamukampani leveitä piikkejä hieman, jotta aamuja näyttisi olevan jäljellä enemmän kuin niitä todellisuudessa oli. Ei ilmeisesti olisi halunnut minun lähtevän (ja veikkaan monen muun työntekijän olevan samaa mieltä) :D  Viimeinen päiväni siviilipalveluksessa olisi ollut torstaina 24. maaliskuuta, juuri ennen pääsiäispyhiä. Mutta se pahin pääsi tapahtumaan: päädyin vatsataudin uhriksi (muistaakseni) tiistain-keskiviikon välisenä yönä, jolloin siviilipalvelukseni loppuminen venyi pääsiäispyhien jälkeiselle tiistaille (29. maaliskuuta) :(  Eipä siinä sitten auttanut muuta kuin sairastaa pari-kolme päivää ja viettää pääsiäispyhät kaikessa rauhassa. Tiistaina aamulla soitin pomolle ja kysyin, onko OK, jos tulen tekemään pakolliset "paperihommat" ja heittämään hyvästit niin lapsille kuin muille työntekijöille. Tämä sopi ja lähdin aamupäivällä kohti päiväkotia bussilla. Pääsin päiväkodille, jossa niin aikuiset kuin lapsetkin olivat selvästi odottaneet toistaiseksi viimeiseksi jäävää saapumistani :)  Pyörin talossa pari tuntia kiertäen kolme ryhmää ja jutellen muiden työntekijöiden kanssa kahvia juoden ja erään toisen poisjäävän työntekijän tekemää kakkua maistellen. Eskariryhmän ruokailuajan lähestyessä liityin viimeistä kertaa heidän seuraansa ja pääsin vielä viimeiselle luonaalle (jotain hyvää safkaa taisi olla vielä tuona päivänä <3). Ruokailun jälkeen pääsin toista ja samalla viimeistä kertaa istumaan eskariryhmän eteen ja sain heiltä pienen "kellon" (olihan eskariryhmän nimi "Viisarit", joten "kello" sopi ryhmän nimeen täydellisesti) ja vihkosen täynnä eskarien piirrustuksia. Toiselta ryhmältä sain aiemmin päivällä kortin, jossa on jokaisen ryhmän lapsen nimi ja askarteluväriin upotetun sormenpään jättämä "sormenjälki". Hetkeä myöhemmin eskariryhmän seuraksi liittyi pomoni, joka antoi minulle kirjekuoressa työtodistuksen ja siviilipalvelustodistuksen (se keltainen pieni lärpäke), aamukampani ja kortin, jossa on kahden päiväkodin kaikkien (tai ainakin melkein) nimet (laskemalla selvisi, että nimiä on 34). Lisäksi sain ihanan muumimukin, jollaista minulla ei ole vielä koskaan ollut <3. Sen jälkeen lähdin viimeistä kertaa eskarien kanssa ulos ja kesken ulkoiluajan käväisin viereisellä päiväkodilla heittämässä hyvästit kaikille työtekijöille, joita nyt satuin löytämään. Sen jälkeen palasin vielä hetkeksi eskariryhmän pariin, juuri ennen kuin hoitoon jääneet eskarit olivat menossa nukkumaan ja loput olivat vielä ulkona odottamassa vanhempiaan hakemaan heitä. Siinä vaiheessa heitin hyvästit hoitoon jääneille eskareille ja menin takaisin nauttimaan ulkoilmasta. Lopulta pihalla oli enää yksi eskarityttö, minä ja toinen työntekijä. Oli muuten pahuksen hiljaista siinä vaiheessa, hiljaisempaa hetkeä saa siviilipalvelusajaltani etsiä kissojen ja koirien kanssa siinä tuskin onnistumatta.

Siviilipalvelukseni viimeinen hetki: sanoin heipat eräälle eskaritytölle viimeistä kertaa. Se hetki jäi pysyvästi mieleeni. Kävelin ulos päiväkodin pihan portista viimeistä kertaa työn merkeissä. Se portinavaus vei minut vapauteen. Portin ulkopuolella vaihdoin vielä muutaman sanan toisen työntekijän kanssa ja kävelin viereiselle linja-autoasemalle epämääräisen tunteiden meren saattelemana. Bussimatkalla kotiin kirjoittelin kaverille, siskolle ja Twitteriin vapautuneen "OHI ON!"-viestin ja pikakelasin mielessä kuluneita kuukausia läpi. Myöhemmin illalla kirjoitin Facebookiin hieman pidemmän postauksen aiheesta parilla kuvalla varustettuna. Kyseinen Facebook-postaus on julkinen ja se löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/valkonen.lauri6/posts/671542499651974


Tässä vielä pähkinänkuoressa siviilipalvelukseni:

11. toukokuuta 2015 - 29. toukokuuta 2015: 3-5/6 -vuotiaiden ryhmä (päiväkoti A)
1. kesäkuuta 2015 - 30. kesäkuuta: kahdessa eri 3-5 -vuotiaiden ryhmässä vähän vaihtelevasti (päiväkoti A)
1. heinäkuuta 2015 - 31. heinäkuuta 2015: Päiväkoti A:n porukkaa päiväkodissa B heinäkuun ajan
3. elokuuta 2015 - 14. elokuuta 2015: eskariryhmässä ennen eskarin alkamista (päiväkoti A)
17. elokuuta 2015 - 28. elokuuta 2015 (???) - eskariryhmä (päiväkoti A) / eskariryhmä (uusi päiväkoti) (ma, ti, pe: uusi päiväkoti, ke, to:päiväkoti A)
31. elokuuta - 29. maaliskuuta (24. maaliskuuta!): eskariryhmä (uusi päiväkoti)

^ Hieman epäselvästi ilmaistuna, mutta jokseenkin yllä olevien päivämäärien rajoissa tuli pyörittyä kolmella eri päiväkodilla. Jätän tässä päiväkotien ja ryhmien nimet mainitsematta.

"Kello", jossa on eskariryhmän jokaisen lapsen ja työntekijän nimi :)

 Vihkonen täynnä lasten piirroksia

"Kortti" kahden päiväkodin työntekijöiden nimillä varustettuna. / Toiselta ryhmältä saatu "kortti" lasten sormenjäljillä.

 

  Köyhän miehen aamukampa on nyt tyhjä ja siihen ei enää lisää aamuja tule tai aamuja oteta pois <3 / Siviilipalvelustodistukseni kommentilla "Täysin palvellut"

(ehkä hieman turhan agressiivisesti tuli sensuroitua kuvia, mutta ainakaan asianomaiset eivät ylläty nähdessään nimensä netissä mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua :) )

Mutta mitä sitten tapahtuikaan?

Toukokuun 12. päivä sain tekstiviestin, jollaista en rehellisesti sanottuna osannut odottaa. Sain nimittäin eskariryhmän (sen, jonka apuna olin suurimman osan siviilipalvelusajastani) puhelinnumerosta tekstiviestin, jossa kysyttiin, tulisinko mukaan eskarien kevätretkelle 25. toukokuuta. Vastasin hetken silmiä pyöriteltyäni myönteisesti ja jäin odottamaan kyseistä päivää. 

Koitti toukokuun 25. päivä. Otin polkupyörän alle ja poljin tutun leikkipuiston laitamille, jossa sijaitsee pieni "liikennepuisto". Eskarit ajelivat liikennepuistossa polkuautoilla ja aikuiset tietenkin ohjasivat muistuttaen liikennesäännöistä. Siitä suuntasimme läheiselle, isolle ala-asteelle (kyseisessä koulussa kävin ala-asteen vuosina 2003-2009!) lounaalle ja siitä kävellen kaupungin keskustaan Citymarketin edustalle odottamaan, kun yksi eskariryhmän aikuisista kävi ostamassa jäätelöt. Siitä vanhemmat tulivat hakemaan eskareita matkaansa ja minä suuntasin kotiin. Päivä oli yksi parhasita vähään aikaan ja iltapäivälle suuntasinkin itse jo kohti Lahtea ammattikorkeakoulun pääsykokeeseen. Mutta se on sitten oma tarinansa, joka ei mahdu tämän blogin aiheen sisään, joten jätän sen kertomatta.

Tämä on toiseksi viimeinen postaus tähän blogiin eli vielä yksi on tulossa! :)


EDIT: korjattu kirjoitusvirhe viimeisen kuvan jälkeen olevassa "pikkupräntissä" :)  --21:27 - 23.1.2017

Mitä sitä tuli yleensä päiväkodilla tehtyä?

Olen viimeisen kuukauden aikana kerännyt listaa kaikesta siitä, mitä jouduin/pääsin päiväkodilla siviilipalvelusmiehenä tekemään, tämä postaus toimikoon pienenä kurkkauksena päiväkotielämään:


-aamupalan / lounaan / välipalan laittaminen valmiiksi järjestelyineen (pöydän pyyhinnät yms.) (leipien teko ja maitojen kaataminen ruokalassa)

-sänkyjen/patjojen laittaminen valmiiksi / siivoaminen päivälevon/unien jälkeen

-legojen yms. peseminen

-pyykkikoneen ja kuivausrummun "pyörittäminen"

-henkilökunnan taukotilassa astioiden tiskaaminen / tiskoneen "pyörittäminen"

-"lähi-ATK -tuki", monistus, liikuntasalin AV-tekniikan hoitaminen, iPadien päivittäminen..

-pölyjen pyyhintä ja siivoajien auttaminen

-uudelle päiväkodille lelujen kokoaminen ja tavaroiden vieminen oikeisiin ryhmiin, lisäksi tavaroiden vastaanotto ja purkaminen paketeista

-"keittiötädin" auttaminen silloin tällöin

-naulakkomerkkien askartelu

-eteisten säätäminen

-uusien nimilappujen tekeminen (Dymolla)

-varastojen siivoaminen

-eteisten pitäminen järjestyksessä, vaatteiden laittaminen kuivauskaappiin ja sieltä pois ottaminen

-muiden aikuisten auttaminen / eskariryhmän apuna toimiminen

-ulkovarastojen lelujen pesu viikottain / varaston lakaisu (tämä tosin vain yhdessä niistä kolmesta päiväkodista, joissa kerkesin olemaan hommissa)

-syöttäminen (tämä tosin vain yhdessä niistä kolmesta päiväkodista, joissa kerkesin olemaan hommissa)

-eskariryhmän pöytien/kaappien pitäminen siistinä

-eskariryhmän läsnäololistojen tekeminen

-värikynien teroittaminen

-lautapelien pelaaminen lasten kanssa

-hiihto/luistelu!

-laminointi & leikkaaminen


Kahta samanlaista päivää ei tosiaankaan osunut kohdalle!

Plussia ja miinuksia koulutusjakson eli "Lapinjärven kuukauden" ajalta

27. helmikuuta ehdin jo luvata, että uusia tekstejä on vielä tulossa, ja niinhän niitä onkin! Vaikka viime aikoina onkin ollut kaikenlaista enemmän tai vähemmän tärkeää tekemistä, niin aamulaskurin näyttäessä lukemaa TJ -109 innostuin viimein aloittamaan uuden tekstin kirjoittamisen :)

Kirjoitin aiemmin oman postauksen jokaisesta koulutusjakson viikosta (4 kpl), joten tässä postauksessa ajattelin otsikon mukaisesti turista kaikkea yleistä, sekalaista asiaa sekä omia mielipiteitä Lapinjärvellä vietetyistä neljästä viikosta (viikonloppuisin kävin toki kotona).

----------------------------------------------------------

Plussat:
-hyvä ruoka
-ympäristö
-rento meininki (luennot lähinnä)
-paljon uusia tuttavuuksia
-juoma- ja välipala-automaatit

Ainakaan minulla ei ollut mitään valittamista ruuan suhteen ja olisin voinut jäädä Siviilipalveluskeskuksen sapuskoille pidemmäksikin aikaa ;D Esimerkiksi koulutusjakson toisen viikon perjantaina lounaana oli riisiä ja jotain kebabhässäkkää, joka oli kyllä hyvää: https://www.instagram.com/p/12gdKRDdVr/

Ympäristöstä pakko mainita sen verran, että Lapinjärvellä oli kyllä nätit maisemat ja niitähän olisin tietenkin voinut jäädä katselemaan pidemmäksikin aikaa, mutta koultusjakson neljä viikkoa eivät selvästikään olleet tarpeeksi... :)  Toisella puolella kiva järvimaisema ja toisella puolella peltoa, ainakin tunsin olevani keskellä-ei-mitään.

Luennoilla istuminen oli mukavan rentoa hommaa, vaikka välillä iltapäivisin väsyttikin sen verran istumisen jäljiltä, että nuokahdin useampaan kertaan.

Lisäksi koulutusjakson aikana tuli paljon uusia tuttavuuksia, joista yhtäkään en tosin ole nähnyt koulutusjakson jälkeen :\

Vaikka Siviilipalveluskeskus ei sijaitse aivan Lapinjärven kirkonkylän kyljessä, helpotusta tuovat kanttiinista löytyvät juoma-automaatti ja välipala-automaatti (pieni karkkipusseja, suklaapatukoita yms.)


Miinukset:
-sää (sateinen ja tuulinen melko usein kuukauden aikana)
-kämpässä turhankin lämmin, eikä tuuletuskaan auttanut

Tietenkin myös miinuksia löytyi  :\  Ensinnäkin sää tuntui turhan usein olevan joko a) hyvin tuulinen (toisella puolella järveä ja toisella peltoa) tai b) sateinen (useana yönä satoi ainakin siitä päätellen että aamulla saattoi vielä sataa ta vaihtoehtoisesti kaikki paikat olivat sateesta märkiä). Toisena pitää mainita oma huone, jossa oli mielestäni aina liian lämmin, vaikka ikkunat olivat päiväsaikaan lähes koko ajan auki...


--------------------------------------------------------------------------------------------

Mutta näin yleisesti ottaen koulutusjaksolla oli kivaa ja kävisin sen mielelläni toistekin, jos vain voisin :)  Mutta tästä seuraavaa postaista kirjoittamaan~

Aika vähän aamuja jäljellä :)

TJ26, mutta blogi on ollut hiljaisena huopatossutehtaana jo heinäkuun puolesta välistä saakka. Valitettavasti työn ohella on ollut myös paljon muutakin tekemistä, joten riittävää aikaa blogin päivittämiselle ei ole oikein löytynyt.

Uusia tekstejä on kuitenkin tulossa vielä, joten odotus palkitaan ;)

Koulutusjakson neljäs (=viimeinen) viikko

(jokohan sitä näin heinäkuun 14. päivänä viitsisi kirjoittaa tämän postauksen valmiiksi, kun postauksen otsikko on kirjoitettu 8. toukokuuta.. *lisää facepalm tähän*)

No niin, no niin.. pitkä aika on kerennyt kulua viimeisimmästä postauksesta, mutta nyt, kun ei ole oikein mitään muuta tekemistä, niin päätin viimeinkin kirjoittaa tämän postauksen :)


Manaantai 4. toukokuuta oli kuntoisuuslomapäivä niille, joilla oli jo ennen tuota päivää palveluspaikka hankittuna. Käytin itse kyseisen päivän matkustamiseen viimeistä kertaa takaisin Lapinjärvelle :') Bussiaikataulu kotikaupunkini ja Jyväskylän välillä ei "matchannut" junan lähtöajan kanssa mitenkään kivasti, joten menin bussilla, jonka Jyväskylään saapumisen ja junan lähtöajan välille jäi puolisentoista tuntia aikaa. Jätin tarkoituksella kotona syömättä lounaan ja Jyväskylään päästyäni menin ensimmäisenä syömään Matkakeskuksen vieressä olevalla vanhalla rautatieasemalla sijaitsevaan ruokapaikkaan. Ruoka maistui (ehkä hieman liiankin hyvin..) ja sen jälkeen käväisin eräässä kauppakeskuksessa sijaitsevassa S-Marketissa ostamssa myslipatukoita ja mandariineja. Sitten kävelin rauhallista vauhtia Matkakeskukselle, jossa jouduin kuitenkin vielä odottamaan junan saapumista vähän aikaa. Matkakeskuksessa ja sen lähistöllä oli ilmeisesti paljon ihmisiä, sillä puhelimessani oleva Soneran mobiiliyhteys ei toiminut lainkaan, vaan pyöritteli nettiselaimessa latausrullaa niin pitkään, että kyllästyin yrittämään. Junaan päästyäni vaihdoin yhteyden heti VR-junaverkkoon, joka toimikin paljon aikaisempia kertoja paremmin Tampereelle asti. Tampereella vaihdoin junaa ja jouduin kävelemään huikean pitkän matkan alikulkutunnelia pitkin laiturilta toiselle ((//sarkasmi)). Junassa paikkaa etsiessäni kävi ilmi, että olin saanut saman vaunun eri osastojen  välisen välikön vieressä olevan, ikkunan viereisen ikkunapaikan. Ja kävi aika hyvä mäihä, kun huomasin, että eräs sivarikeskuksen huonekaverini istui edessäni olevalla paikalla :)  Emme sen kummemmin kommunikoineet matkaan aikana, mutta loppumatkasta menin vessaan ja kaveri oli myös tulossa sinne, joten juttelimme junan käytävällä vessan edessä niitä näitä :D Helsingissä kuljimme yhtä matkaa rautatieasemalta Kampin Keskukseen, jossa käväisimme R-kioskissa ennen kuin siirsimme itsemme kaukoliikenteen bussiterminaaliin, joka sijaitsee kauppakeskuksen alapuolella. Totesimme kuitenkin yksissä tuumin, että aikaa oli vielä sen verran jäljellä, että päätimme kierrellä vielä kauppakeskuksen sisällä ja samalla reissulla päädyimme K-Supermarketiin, joka on silmämääräisesti sanottuna yhtä iso kuin oman kotikaupunkini pienehkö K-Citymarket :D (kieltämättä hieman huvitti sanoa, että Helsingissä kaikki on suurempaa). K-Supermarketissa seikkailemisen jälkeen menimme takaisin bussiterminaaliin, jossa bussi ja läjä sivareita odotti. Bussiin kiemurtelevassa jonossa tuli pikaisesti vaihdettua kuulumisia muiden kanssasivareiden kanssa. Viimeinen bussimatka kohti Lapinjärveä oli valmis alkamaan!  Ensimmäinen "takaisku" koettiin jo Itäväylän alkupäässä, kun tietyön vuoksi vain yksi ajokaista oli käytössä ja jono piteni pitenemistään. Vauhti oli aikalailla etanan luokkaa, mutta lopulta pääsimme tietyömaan ohitse. Bussi ajeli tavanomaista reittiään Kulosaaren ja Herttoniemen ohitse Itäkeskukselle, jossa lenkin tehtyään matka jatkui kohti Kehä kolmosta ja Porvoonväylää. Matka sujui hyvin Porvooseen asti, jossa matkahuollosta lähdettymme bussista alkoi kuulumaan korviaraastavaa metallista ääntä aina mutkissa. Bussikuski ajoi parin korttelin verran, kunnes päätti pysäyttää bussin kadunvarteen ja selvittää, mikä oikein on vialla. "Meillä on hieman teknisiä ongelmia..", kuulutti bussikuski hypätessään pois bussista. Hetken päästä hän tuli tuli takaisin ja kuulutti: "...ja ilmeisesti ohjaustehostimen öljyt ovat valuneet pihalle, katsotaan, voiko tällä autolla vielä ajaa..". Sitten hän soitti jonnekin ja sai mitä ilmeisimin käskyn jatkaa matkaa. Matka jatkui, emmekä lopulta olleet kuin kymmenen minuuttia myöhässä 6-tien pikavuoropysäkillä lähellä Siviilipalveluskeskusta. Ilta kului tavaroita levitellessä ja petivaatteita laittaessa, ehdinpä jopa läppärinkin kaivaa vähäksi aikaa esille.

Tiistaina 5. toukokuuta olikin hieman rennompi aamu, kun ensimmäinen luento oli peruttu. Yhdeksästä alkaen pidimme järjestyksenvalvojakurssin kokeen ja tarkistimme sen saman ten. Sain muistaakseni 42 tai 44 pistettä 50:stä, kun maksimissaan 12 monivalinnan kohtaa sai mennä väärin (eli piti saada vähintään 38/50p monivalinnoista). Iltapäivä meni Pekurinen-luennon parissa ja ilmeeni oli jotakuinkin "mitä vit---?"-tasoinen, kun kesken luennon alkoikin Pekurinen-näytelmä :D   Ei ainakaan ollut tylsä luento, siitä siis propsit Virtalan Timolle :)  Illala vielä saunaan, ja päivä oli pulkassa :)

Keskiviikkona 6. toukokuuta aamulla oli pari luentoa tavalliseen tapaan, mutta ne liittyivät olennaisesti päivän kohokohtaan eli "kadonneen henkilön etsintäharjoitukseen", joka oli vuorossa lounaan jälkeen. Hyppäsin parin koulutusryhmäni jätkän kanssa toisen jätkän autoon, ja ajoimme joitakin kilometrejä pohjoiseen Siviilipalveluskeskukselta, enemmän keskelle-ei-mitään siis :)  Tallensin kävelyäni paikan päällä Sports Tracker-nimisellä mobiiliapllikaatiolla ja osa kävelystäni tuolla keskellä-ei-mitään löytyy tuolta: http://www.sports-tracker.com/workout/lauri_valkonen/5549fa50e4b0f37d8ee46d80 . Palatuamme metsäreissulta hengailimme loppuillan tavalliseen tapaan Siviilipalveluskeskuksella, enkä tullut lähteneeksi viimeistä kertaa Hotelli Hanheen illanviettoon, koska: a) satoi, enkä ollut hankkinut kyytiä paikan päälle muutenkaan ja b) koska en sopivan juhlallisilla hetkillä nautittua kuohuviiniä lukuunottamatta juo alkoholijuomia.Ilta kului varsin rattoisasti tietokoneen ruutua ja huoneen TV-ruutua katsellessa (:

Torstaina 7. toukokuuta olikin jo koulutusjakson viimeinen päivä. Ensimmäisenä luentona oli lähtöinfo, jossa kerrottiin..... (muistaisinkohan vielä näin kaksi kuukautta myöhemmin), miten paikat pitää siivota viimeisellä siivouskerralla ja kuinka avaimet ja petivaatteet palautetaan ja hieman muutakin siihen liittyvää.. Lähtöinfon jälkeen kokoonnuimme oman koulutusryhmän kanssa erääseen Siviilipalveluskeskuksen luentotilaan koulutusvastaavamme kanssa juttelemaan mukavia, jakamaan todistuksia suoritetuista kursseista (EA1, järjestyksenvalvojakurssi, tulityökurssi/asuinkiinteistön turvallisuuskurssi ja mitähän vielä..). Tämän jälkeen ne koulutusryhmäläiset, jotka olivat olleet mukana lisävoimanäytön kurssilla, saivat lähteä jo kohti kotia. Itse en osallistunut kyseiselle vapaaehtoiselle kurssille, joten jouduin vielä jäämään. Hieman sinä päivänä ketutti, mutta eipä näin jälkikäteen harmita se, etten kyseistä kurssia käynytkään. Lounaan jälkeen vetelin lainafillarilla viimeistä kertaa Lapijärven kirkonkylälle kauppaan palauttaman pulloja ja viimeisen kerra kunniaksi vedin matkan fillarillaniin kovaa, kuin sain jaloistani irti. Todisteet löytyvät tuolta: http://www.sports-tracker.com/workout/lauri_valkonen/554b2e33e4b0f37d8eeffd0f .  Iltapäivällä oli vuorossa "Toimintailtapäivä", jossa sai joko a) pelata jalkapalloa sivarikeskuksen alueella olevalla jalkapallokentällä, b) kävellä / hölkätä / juoata Lapinjärven ympäri tai c) osallistua kasvisruokakurssille (ellen nyt aivan väärin muista). Itse menin pelailemaan jalkapalloa, eikä edes pieni keväinen tihkusadekuuro lannistaut menoa. Illalla menin vielä monen muun jätkän kanssa viimeistä kertaa saunaan ja siinäpä se koulutusjakson toiseksi viimeinen päivä sitten olikin :) Ai niin, ja siivottiinhan me illalla :DD  Imuroitiin normaalia tarkemmin ja pyyhittiin pölyt kostealla rätillä kaikkialta, minne tuolin päällä seistessä saattoi ylttää. Viedessäni imuria takaisin käytävän toisessa päässä olevaa siivouskomeroa päätin vielä vetää imurilla koko A-talon 2. kerroksen käytävän, sillä se ei ilmeisesti kuulunut kenenkään siivottavien kohteiden listalle (en ole varma, lasketaanko se niihin yhteisiin yleistiloihin, jotka pitäisi pitää puhtaana). Siivouskomerokin oli vähän törkyinen, joten raahasin kaikki tavarat sieltä ulos, ja pyyhin lattian kostealla rätillä. Siistiä tuli!  (^__^)

Perjantai 8. toukokuuta koitti. VIIMEINEN KOULUTUSJAKSON PÄIVÄ oli valmis alkamaan hieman haikeissa tunnelmissa, sillä jouduin hyvästelemään loputkin neljän viikon aikana saamani uudet ystävät :'( Aamupalan jälkeen oli kämppätarkastus, jonka jälkeen vuodevaatteet vietiin tavalliseen tapaan A-talon takaportaikkoa käyttäen alakerrassa odottaville paikan työntekijäille. Lisäksi samalla reissulla palatettiin avaimet ja kannoin vuodevatteiden lisäksi oman kassini ja reppuni mukanani. Menin odottelemaan kanttiniin koulutusvastaavaani kirjoittelemaan lähtöselvityslaput, mutta jouduinkin odottaan reilun aikaa, joten istaihdin viimeisen kerran kanttiinin tietokoneiden ääreen selaamaan nettiä. Lopulta koulutusvastavaani saapui allekirjoittelemaan papereita ja sen jäkeen siirryin ulos konehallin eteen väkijoukkoon odottelemaan tilausbussien saapumista (tilausbussit lähtivät klo 10.30 kohti Helsinkiä). Bussimatkan äytin pääosin musiikin kuuntelemiseen nappikuulokkeilla puhelimesta, sillä puheensorina bussissa oli normaalia kovempi. Bussimatka ei kuitenkaan sujunut ongelmitta, vaan jossain vaiheessa matkaa kojelaudasta alkoi kuulua jatkuvaa "ping, ping, ping"-ääntä, joka kuului jopa kuulokeideni läpi :(  Pysähdyimme matkan varrella olevalle huoltoasemalle, jonka jälkeen ääni lakkasi, mutta alkoi uudelleen päästyämme Porvoonväylällä Lahdenväylän kohdille. Samaa ääntä kuunneltiinkin sitten loppumatka ja jostain syystä bussi ajoikin normaalisti poikkeavaa reittiä jostain Kalasataman kautta Rautatientorille. Yleensä bussi vei meidät Elielinaukiolle, mutta olimme kuitenkin - yllättävää kyllä - täysin aikataulussa. Olin saanut junasta paikan yläkerrasta ja ikkunan vierestä, voisio viimeiseltä kotiinpaluumatkalta enää enempää toivoa </3. Pääsin kotiin ajallaan ja purin salamannopeasti niin vaatekassin kuin repunkin. Olo oli hieman outo, sillä ei tarvinnutkaan enää pakata kamoja kasaan lähtöä varten :')



Kuvia koulutusjakson viimeiseltä viikolta:

B-talo huoneen ikkunasta kuvattua tiistaiaamuna

Sama paikka ja aika, mutta eri suuntaan kuvattuna (taustalla C-talo ja Lastentalo)

Kadonneen henkilön etsintäharjoituksesta

Kadonneen henkilön etsintäharjoituksesta

Kadonneen henkilön etsintäharjoituksesta

Kadonneen henkilön etsintäharjoituksesta

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; kuvassa kartano (ja kuvan vasemmalle puolelle jää Lastentalo)

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; kuvassa kartano ja Siviilipalveluskeskuksen alueen opastaulu

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; suoraan edessä C-talo ja vasemmalla Lastentalo

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; oikealle jää C-talo, edessä jalkapallokenttä ja konehalli

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; C-talo hiemanlähempää (ja taustalla näkyy B-talo)

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; edessä Lastentalo, oikealle jäävät luentotilana toimiva entinen vihannespakkaamo ja lämpölaitos

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; jalkapallokenttä (vasemmassa reunassa lämpölaitos ja oikeassa reunassa konehalli)

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; vasemmalla konehalli ja edessä vanha navetta

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; varastoina toimivia rakennuksia

 Viimeisen aamun kuvaussession satoa; kuvassa oikealla kanttiini ja vasemalla vanhaa navettarakennusta

Viimeisen aamun kuvaussession satoa; kanttiinin/Sikalan/Lampolan edustaa

A-talon 2. kerroksen käytävä hieman ennen kämppätarkastusten alkamista 

Viimeinen kuva (napattu pikaisesti bussin ikkunan läpi) Siviilipalveluskeskukselta :')

Kirjoittelen varmaan lähiaikoina yleistä palautetta koulutusjaksosta, stay tuned~ :)


edit: 16. tammikuuta 2016 tehty kirjoitusvirheiden korjauksia.

Koulutusjakson kolmas viikko

Sittenpä olisi vuorossa selostusta koulutusjakson kolmannen viikon tapahtumista  (:

Koulutusjakson kolmannen viikon maanantai ei ollut kuntoisuuslomapäivä eli kuntsari, joten jouduin matkustamaan Siviilipalveluskeskukselle jo sunnuntaina 26. huhtikuuta. Tällä kerralla matka meni noin kolmessa ja puolessa tunnissa, kun pääsin vanhempieni (jotka olivat menossa pääkaupunkiseudulle) kyydillä A-talon ovelle asti. Sunnuntai-iltana seitsemän aikaan illalla ainakin A-talon 2. kerroksessa oli aivan hiljaista, sillä juuri ketään ei ollut vielä saapunut takaisin Siviilipalveluskeskukselle viikonlopun vietosta. Olin itse huoneeni ensimmäinen viikonloppuvapaalta saapunut, jos kahta viikonloppua Siviilipalveluskeskuksella viettänyttä jätkää ei lasketa. Kerkesin kaikessa rauhassa jälleen laittamaan vuodevaatteet kuntoon, purkamaan reppuni sisältöä ja käymään suihkussa ennen kuin suurin osa sivareista saapui takaisin Siviilipalveluskeskukselle. Hiljalleen porukkaa alkoikin sitten taas valumaan paikalle, omat kämppäkaverini mukaan luettuna. Viimeisen Helsingistä valtatie 6:n varteen saapuneen bussin sisältämän sivarimäärän saapuessa paikalle jono uloittui ulos asti :D

Maanantaina 27. huhtikuuta ohjelmassa oli lisää järjestyksenvalvojakurssia, ensiapua ja alkusammutuksen teoriaosuus. Lisäksi vierailulla oli myös Aseistakieltäytyjäliitto AKL:n edustaja, joka luennoi AKL:n toiminnasta ja saavutuksista. Jouduin kuitenkin kesken tuon luennon lähtemään lääkärintarkastukseen, jossa ei kuitenkaan kauaa nokka tuhissut ja vasin pian olinkin takaisin Sikalassa, jossa luento tosin oli jo päättynyt, mutta pari sivaria keskusteli vielä AKL:n edustajan kanssa. Turhaa reissua ei kuitenkaan tullut, sillä olin unohtanut lukkarin ja järjestyksenvalvojakurssin materiaalin sisältävän läpinäkyvän muovitaskuni yhdelle Sikala-luentotilan tuoleista :D  Illalla lähdin yksin kävellen käymään kylällä palauttamassa pulloja Saleen, kuinkas muutenkaan :D  Kävelin ihan hemmetin lujaa sekä meno- että paluumakan, ja siksipä olinkin takaisin Siviilipalveluskeskukselle saapuessani aivan läpimärkä hiestä. Siinäpä sitten meni housuja lukuun ottamatta kaikki muut vaatteet vaihtoon :)

Tiistaina 28. huhtikuuta koko päivä normaalien luentojen ajalta (8.45 - 16.00, poisluettuna ruokailu ja pari lyhyttä taukoa) oli asuinkiinteistön turvallisuuskurssia / tulityökurssia. Kävin itse ensimmäisenä luetellun, sillä tulityökurssille mahtui vain rajoitettu määrä porukkaa ja halusin jättää paikan jollekin, joka saattaisi oikeasti tarvita sitä. Sen jälkeen oli päivällinen tavalliseen tapaan ja sen jälkeen jonkin verran vapaata aikaa ennen alkusammutusharjoitusta, joka alkoi 17.30 ja jonka teoriaosuus oli käyty jo edellisenä päivänä - joten asiat olivat vielä tuoreessa muistissa. Alkusammutusharjoitukseen kuului palon sammuttaminen jauhesammuttimella, palavan nuken sammuttaminen tukahduttamalla, rasvapalon (metallipöntössä) sammuttaminen tukahduttamalla ja ruiskusammuttimen (tai mikä se nyt olikaan nimeltään, sisältää vettä ja sitä rataa :D) käytön harjoittelua. Lisäksi pääsimme tutustumaan ulkopuolelta Porlammin vapaapalokunnan (VPK) paloautoon ja lopuksi nopeimmin ruiskusammutintehtävän suorittanut pääsi ampumaan paloauton katolla olevalla vesitykillä vesisäiliön tyhjäksi. Alkusammutusharjoituksessa oli todella mukavaa, sillä kaikki olivat mukana ja tunnelmakin oli katossa. Veikkaan, että moni muukin nautti :)

Keskiviikko 29. huhtikuuta meni kokonaisuudessaan voimankäytön teorian ja harjoitusten muodossa. Kouluttajat näyttivät pari juttua kerrallaan, ja sitten olikin meidän sivareiden vuoro tehdä asia käytännössä. Päivä oli varsin mielenkiintoinen, vaikka en sitten mennytkään viimeisellä viikolla järjestettävälle voimankäytön lisäkurssille. Illalla imuroin huoneen lattian ja vähän muitakin likaisen näköisiä paikkoja siellä.

Torstaina 30. huhtikuuta aamulla oli vielä järjestyksenvalvojakurssia, ja sittenpä olikin jo aika lähteä viikonloppuvapaalle, koska perjantai oli vappupäivä. Samaa reittiä Helsingistä junalla Tampereen kautta Jyväskylään ja siitä eteenpäin bussilla Äänekoskelle. Tällä kertaa olin perillä jo alkuillasta ja sain viettää pidemmän viikonlopun :)

Koulutusjakson toinen viikko

Maanantaina 20. huhtikuuta minulla oli työpalvelupaikan jo omistavana ylimääräinen vapaapäivä, joka tosin meni suurelta osin matkustamisessa takaisin Siviilipalveluskeskukselle. Lähdin isän ja siskon kanssa iltapäivällä kohti Jyväskylään, jonne päästyämme sisko lähti omille asioilleen. Minä sen sijaan menin isän kanssa kahvilaan, jossa pikaisesti kahvit ja mokkakakkupalat nauttineina kävelimme juna-asemalle, jossa juna jo odotti lähtöä. Kun asemalla aloin etsiä matkalippuani, iski lievä kuumotus, kun lippu ei millään halunnut löytyä. Jouduin purkamaan osan täpötäydestä repustani, ennen kuin löysin lippuni. Helsingissä jäi mukavasti aikaa löytää rautatieasemalta Kampin Keskuksen maanalaiselle bussiterminaalille. Kampin Keskus löytyi helposti, ja kävin ostamassa limsaa ja namuja matkaa varten :D   Bussiterminaalissa vastaan tulikin jo monta tuttua naamaa. Matka sujui tälläkin kertaa mukavasti ja Siviilipalveluskeskuksen kohdalla valtatie 6:n varrella sijaitsevalla pikavuoropysäkillä seisoin monen muun sivarin kanssa noin yhdeksältä. Siitä sitten hieman yli kilometrin kävely Siviilipalveluskeskukselle, respasta vuodevaatteet ja takaisin A-talon 2. kerroksessa sijaitsevaan huoneeseeni, jonne oli ilmeisesti jo hieman aiemmin samana päivänä saapunut pari kämppäkaveriani. Purin tavarani ja lojuin loppuillan sängyllä, kun mitään järkevää ei oikein kerennyt tekemään.
Tiistaina 21. huhtikuuta puhuimme riippuvuuksista ja henkisestä ensiavusta sekä jatkoimme taas järjestyksenvalvojakurssia. Illalla kävin saunassa, jossa keskusteltiinkin yllättävän mielenkiintoisista aiheista. Menin tosin sen verran myöhään saunaan ja viivyin siellä pitkään, joten en kerennyt enää iltapalalle :\

Keskiviikkona 22. huhtikuuta aamupäivä meni ensiapujutuissa; aluksi oli lyhyt teoriaosuus, jonka jälkeen porukka jaettiin neljään ryhmään, jotka kiersivät alueella olevat neljä rastipistettä. Muuten oli oikein mukavaa, mutta ainoalla ulkona olevala rastipisteellä kävi niin kova tuuli, että kädessäni ollut paperipinkka tahtoi jatkuvasti lähteä tuulien teille :\ Iltapäivä meni järjestyksenvalvojakurssin merkeissä :) Alkuillasta lähdin kämppäkaverin kanssa kävellen kylälle; minä vein panttipullot Saleen kaverin katsellessa oikeanlaista tupakkaa. Sellaista ei löytynyt, joten kävelimme melkein Salen vieressä olevaan K-Extraan, josta oikeanlaista tupakkaa sitten löytyi. Takaisin tullessamme A-talon portailla istui jälleen se sama kissa, joka pyörii (ei kirjaimellisesti) Siviilipalveluskeskuksen alueella. Ilmeisesti kukaan ei tiedä, kenen kissa on todellisuudessa kyseessä, mutta se on erittäin kesy (kuva tuossa hieman alempana)

Torstaina 23. huhtikuuta tuulinen sää jatkui, mutta vielä keskiviikkoakin voimakkaamapana :/ Ohjelmassa oli luento lähisuhdeväkivallasta (tämäkin oli nimestään huolimatta varsin mielenkiintoinen!), yleisestä asevelvollisuudesta ja väkivallattomuudesta. Jossain välissä kävin terveystarkastuksessa, jossa ei totuttuun taaan kauaa kestänyt, sillä olenhan sen verran terve yksilö :D   Illemmalla sauna kutsui jälleen ja siellä rupatellessa aikaa kuluikin taas kiitettävästi. Olin kuitenkin tällä kerralla sen verran fiksu, että menin saunaan melkein heti iltakuuden (sauna käytettävissä tiistaisin ja torstaisin klo 18-21) jälkeen, jonka seurauksena ehdin jopa iltapalalle :)  Saunassa ollessani muut kämppäkaverini olivat jo siivonneet huoneen, joten minun ei sitten tarvinnut panna tikkua ristiin sen suhteen :D

Perjantaina 24. päivä huhtikuuta oli melko samalainen päivä, kuin edelliselläkin viikolla. Aamulla kämppätarkastus, sitten lakanat kellarikerroksessa odottavilla vakisivareille ja sitten luennoille. Iltapäivän viimeisen luennon jälkeen busseilla Helsinkiin, sieltä junalla Tampereen kautta Jyväskylään ja sieltä bussilla takaisin Äänekoskelle, jossa vastassa oli tuttuakin tutumpi vesisade.


Sitten vielä muutama kuva :)

Upea auringonlasku jälleen kerran ^.^

Alueelle pyörivä mukavan kesy kissa :)

Junalla lähdössä Helsigistä..

Koulutusjakson ensimmäinen viikko

Tai no, nyt on oikeastaan jo koulutusjakson toinen viikko käynnissä, mutta tätä kirjoittaessani istun junassa välillä Tampere-Helsinki (juna lähti lähti Tampereelta pari minuuttia sitten). Tässä postauksessa kerron, mitä kaikkea mukavaa koulutusjakson ensimmäisellä viikolla tapahtui  (:

Sunnuntaina 12. huhtikuuta vanhempani lähtivät heittämään minut Jyväskylään ollessaan menossa sillä suunnalla asuvan isän veljen (=setäni) luokse. Hyppäsin Jyväskylän Matkakeskukselta lähteneeseen, Helsinkiin menossa olleeseen bussiin, mutta vaihdoin Heinolassa bussia. Vaihdoin Kouvolaan menevään bussiin ja edelleen Kouvolassa Helsinkiin menossa olleeseen bussiin. Sää oli koko matkan varsin hyvä, mutta Heinolan-Kouvolan -välillä ja Kouvolassa satoi. En kuitenkaan kastunut missään vaiheessa (: Ajattelin hypätä Lapinjärven kirkonkylän kohdalla pois, mutta bussikuski ystävällisesti kysäisi, haluaisinko kuitenkin jäädä pois vasta Siviilipalveluskeskuksen tienhaarassa. Siinäpä sitten jäin pois bussista aiemmin mainitussa tienhaarassa ja lähdin kävelemään koivukujaa pitkin kohti Siviilipalveluskeskusta jonkun toisen sivarin kanssa, jonka kanssa en kuitenkaan vaihtanut sanaakaan. Kävelin A-talossa sijaitsevaan respaan, josta sain keltaisen siviilipalvelustodistuksen ja avaimen huoneeseeni. Avaimessani luki "A 206", joten lähdin raahaamaan reppuani ja vaatekassiani A-talon toiseen kerrokseen. Kerrokseen päästyäni minulle paljastui se tosiasia, että kyseinen huone on 12 hengen kämppä suoraan A-talon pääoven yläpuolella. Kämpässä oli jo saapuessani 5 tai 6 jätkää, mutta sunnuntain-maanantain välisen yön jälkeen pari heistä lähti jonnekin (arvelen, että saattoivat vaihtaa huonetta). Pitkin sunnuntai-iltaa kämppään tuli vielä pari jätkää lisää ja tutustuin jo muutamaan heistä. Kävi nimittäin ili, että yksi heistä oli kotikaupunkini Äänekosken vierusestä kunnasta eli Laukaasta! (:  Huoneessani on kolme inttimallin kerrossänkyä ja kolme tavallista, puista kerrossänkyä. Nukun itse yhden näistä inttisängyistä alapedissä, eikä valittamista ole toistaiseksi vielä ollut. Sunnuntai-iltana en oikein kerennyt tekemään muuta, joten menin nukkumaan, vaikka huoneessa oli turkasen kuuma (kukaan ei ollut tajunnut avata ikkunaa ennen kuin vasta maanantaina).

Maanantaina 13. huhtikuuta heräsin kämppäkavereiden kanssa jo ennen aamuseitsemää syömään, sillä Siviilipalveluksen aamupala on tarjolla vain seitsemästä kahdeksaan aamulla. Inttitunnelmaan pääsee jopa Siviilipalveluskeskuksen ruokalassa, koska siellä on inttimaliset ruokapöydät pöytien alle työnnettävine, melko pienine jakkaroineen. Aamun ja aamupäivän mittaan paikalle alkoi valua omalla autolla ja Helsingistä tilausbusseilla saapunutta porukkaa ja ruokailun aikaan oli melkein työ päästä ulos A-talosta, kun talon pääportaikossa kiermurteli respaan menevä jono. Päivän ohjelmana oli infoilua kaikista yleisistä asioista ja päivän jälkeen pää oli tukossa kaikesta tästä informaatiosta, jota oli päivän aikana jaettu. Sää oli alkuillan yhtä sadekuuroa lukuunottamatta aurinkoinen, mikä piristi oloa huomattavasti - olihan kotopuolessa Äänekoskella ollut pilvistä jo pitkään. Päätin sitten tämän alkuillasta tulleen sadekuuron jälkeen lähteä laukaalaisen kämppäkaverini kanssa käymään kävellen kirkonkylällä. Olimme liikkellä sen verran myöhään, että olimme takaisin Siviilipalveluskeskuksella vasta siinä vaiheessa, kun iltapalan tarjoilu oli juuri päättynyt. Mukava lenkkihän siitä kuitenkin tuli, kun sää oli siinä vaiheessa mitä mainioin ja matkaa kertyi noin 7,1 kilometriä (:  Mietin kämppäkaverini kanssa, josko olisimme käyneet rantasaunassa, mutta lopulta emme vaivautuneet menemään sinne ":D".

Tiistaina 14. huhtikuuta ohjelmassa oli aamupäivän ajan infoilua (aivan kuin maanantai ei olisi vielä ollut tarpeeksi), mutta myöhemmin iltapäivällä tapasin oman koulutusryhmäni eli PP:n (palo, pelastus ja väestönsuojelu) ensimmäistä kertaa yhdessä oman koulutusvastaavani kanssa. Alkuillasta hyppäsin muutaman tyypin kanssa autoon, ja ajelimme kirkonkylälle kauppaan (Lapinjärvellä on huikeat kaksi kauppaa, K-Extra ja Sale). Sää oli tiistaina puolipilvinen, eikä mitään erityistä, mainitsemisen arvoista tapahtunut.

Keskiviikkona 15. huhtikuuta päästiinkin sitten viimeinkin itse asiaan, kun luennot pääsivät kunnolla vauhtiin. Koko aamupäivän meni erittäin mielenkiintoisen järjestyksenvalvojakurrsin aloituksessa ja kuunnellessa koulutusvastaavani Markku "Make" Lautamäen huumoriheittoja asian kertomisen ohessa. Päivän luentojen loputtua kävin syömässä päivällisen ja lainasin Siviilipalveluskeskukselta fillarin, jolla sitten lähdin fillaroimaan kirkonkylälle. Tuo fillari oli melkoinen epäonnenkapistus, sillä sekä meno- että paluumatkalla siitä tippui kerran ketjut. Lisäksi ohjaustanko heilui ja eturattaassakin oli jotain häikkää. Toivottavasti eräs respan tyyppi ei loukkaantunut, kun latelin hänelle pitkän listan kyseisestä lainafillarista löytämiäni vikoja :D. Loppuillan vietinkin sitten Siviilipalveluskeskuksella tehden ei-mitään.

(tähän asti kirjoitin tekstiä junassa, mutta Toijalan kohdalla tylsistyin ja lopetin..)

(ja tästä kohdin jatkoin kirjoittamista tiistai-iltana..)

Torstaina 16. huhtikuuta järjestyksenvalvojakurssi jatkui, jonka lisäksi oli luentoja aiheena ensiapu (mielenkiintoista sekin, kiitos luennoitsijan!) Iltapäivällä tein muutaman omaan koulutusryhmään kuuluvan jätkän kanssa ryhmätyötä A-talon kellarissa sijaitsevassa TV-huoneessa, mutta valitettavasti emme ehtineet toteuttaa sitä suunnitelman mukaisesti ajanpuutteen vuoksi perjantaina iltapäivällä. Sää oli pääosin pilvistä ja melkein koko päivän tihkutti vettä :(  Torstaina piti siivota, mikä onkin helppo homma, kun siivoajien määrä lyhentelee kymmentä.

Perjantaina 17. huhtikuuta aamulla oli nimenhuuto + kämppätarkastus, jonka jälkeen veimme lakanat A-talon alakerrassa odotteleville vakisivareille. Aamupäivällä ja alkuiltapäivästä oli normaaleja luentoja, mutta ohjelma loppui jo klo 14, jotta ehtisimme konehallin edestä klo 14.15 Helsinkiin lähteviin busseihin. Itseni tungin sitten toiseen busseista, joka olikin sitten loppujen lopuksi joka ikistä istumapaikkaa myöten täysi. Kun porukoilla oli vielä laukkuja ja muita kantamuksia, niin bussissa oli "hieman kuuma" :D   Bussi saapui Helsingin rautatieaseman viereiselle Elielinaukiolle noin 15.30, ja jouduinkin odottamaan laukaalaisen kämppäkaverini kanssa tunnin Jyväskylään menevää junaa. Juna oli hieman etuajassa Jyväskylässä, jonka seurauksena jouduin odottamaan bussia vähän aikaa. Lopulta kävelin paikalliselta linja-autoasemalta kotiin ja olin perillä noin klo 21.15. Perjantai-iltana en kerennyt oikeastaan tekemään muuta kuin purkamaan tavarat repusta ja lagaamaan koneella vähän aikaa. Ai niin, pitihän toki syödäkin.



Loppuun vielä läjä kuvia koulutusjakson ensimmäiseltä viikolta:

Koivukujaa pitkin Siviilipalveluskeskukselle saavuin

A-talo maanantaiaamuna

Näkymiä huoneesta (A-talon toisesta kerroksesta)

Luentotilat vasemmalta alkaen: Kanttiini, Sikala ja Lampola (punainen osa rakennuksesta)

C-talo (ruokala / majoitusta)

B-talon pääty, josta mennään terveysklinikalle

A-, B- ja C-talo sekä varastorakennus, jonka kellarissa on kuntosali

C-talo

A-talo

A-talon toisen kerroksen käytävää

Huonetta ovelta katsottuna (1/2)

Huonetta ovelta katsottuna (2/2)

Tuo käytävän päädyssä oleva ovi vie huoneeseen, vasemmalla porraskäytävä

C-talossa sijaitseva ruokala

Lastentalo

Kaunis auringonlasku eräänä iltana (-:

Tämän viikon tapahtumista tulossa postausta viikonloppuna tai ensi viikon alussa  :)

Tänään lähtee

Tänään olisi sitten lähtö Lapinjärvelle edessä. Vastahan katsoin kalenteria, ja aikaa Lapinjärvelle lähtöön oli 2,5 kuukautta. Nyt ollaankin sitten nollilla, ja parin-kolmen tunnin päästä jätän kodin taakse viideksi päiväksi. Ajattelin tulla viikonloppuisin käymään kotona, jolloin voisin käydä samalla vähän pelailemassa frisbeegolfia kavereiden kanssa. Vanhemmat lupasivat heittää minut Jyväskylään, josta hyppään 15.30 Kouvolaan lähtevään bussiin. Joudun vaihtamaan bussia ensimmäisen keran Heinolassa, ja toisen kerran Kouvolassa. Perillä Lapinjärvellä olen puoli kahdeksan jälkeen illalla, mutta onneksi nyt on jo kevät, eikä tuohon aikaan ole vielä pimeää. Tosin sääennuste ei ollut kovinkaan lupaava Lapinjärven suunnalle, mutta ehkäpä käy tuuri, enkä joudu sateen kouriin :)

Sitten vähän viimeisimmän kirjoituksen jälkeen tapahtuneita asioita. Kävin pari viikkoa sitten päiväkodilla, joka on sivaripaikkani. Kävin täyttämässä parit lappuset ja minulle näytettiin vähän paikkoja, etten olisi heti ensimmäisenä päivänä eksyksissä :D

Matkalippujen kanssa sen sijaan oli vähän ongelmia, mutta se oli omaa möhlimistä. Ajattelin vain, että pääsen helposti Helsingin kautta Lapinjärvelle. Toisin kävi, sillä tälle päivälle ei löytynyt sopivia bussivuoroja. No, ei muuta kuin pahoitteleva sähköpostiviesti Siviilipalveluskeskukselle ja pyyntö uusista lipuista. Uusia lippujen tilaaminen onnistui, ja menen Lapinjärvelle Kouvolan kautta, kuten aloituskappaleessa mainitsinkin.


Laukku on pakattu juoksulenkkareita lukuunottamatta, ja muut tavarat kuljetan repussa. Pieniä puutteitakin vielä löytyi, sillä huomasin, ettei talosta löytynyt yhtään ylimääräistä hammastahnatuubia :(  No ei muuta kun mainitse asiasta äidille, joka lähtee käymään kaupassa :D



Ehkäpä tässä on kaikki, mitä ajattelin tähän viestiin kirjoittaa (:

Asiat edistyvät (viimeinkin!)

Viime postauksessa kerroin, kuinka ensimmäinen työpalveluspaikan etsimisyritys epäonnistui. En kuitenkaan lannistunut niin vähästä, vaan laitoin seuraavaksi sähköpostiviestin kaupungin päivähoitopalveluiden johtajalle. Varsin pian (olisiko ollut seuraavana tai sitä seuraavana päivänä sähköpostin kirjoittamisen jälkeen) sain puhelun tuntemattomasta, kaupungille kuuluvasta numerosta. Selailin kaupungin kotisivuilta löytyvää puhelinluetteloa jonkin aikaa, kunnes viimeinkin tärppäsi. Minulle oli soittanut viereisen taajaman (vuoden 2007 alusta asti samaa kaupunkia kuntaliitoksen seurauksena) päiväkodin johtaja. Parin soittoyrityksen jälkeen sain kyseisen henkilön kiinni puhelimesta ja neuvottelu oli valmis alkamaan. Kyseisen päiväkodin johtaja kertoi, että heillä on ollut monesti aiemminkin sivareita päiväkodissa työpalveluksessa ja nyt hän ilmaisi olevansa kiinnostunut ottamaan minut siviilipalvelusmiehenä työpalveluun.

Nappiin meni siis. Sovimme tapaamisen muutaman viikon päähän kaupungintalolle, kun kyseisellä henkilöllä oli tapaaminen siellä ja sitä ennen jonkin verran vapaata aikaa. Tapaaminen meni kaikin puolin loistavasti, ja sain kuulla vähän tietoa yleisistä järjestelyistä koskien työpalveluani. Saan kuulemma päivä- ja ruokarahan ruokana rahan sijaan, eli työpalvelun aikana nälästä tuskin lienee puhetta :D  Matkustaminen työpalvelupaikkaan on vielä vähän kysymysmerkki, sillä asun noin kymmenen kilometrin päässä työpalvelupaikasta, mutta näin kevään lähetyessä voisin kulkea työmatkat pyörällä molempiin suuntiin. Toki pääsisin myös bussilla, mutta sitten olisi järkevintä hankkia seutulippu.... tämä asia vaatii vielä hieman pohtimista.

Laitoin helmikuussasähköpostia Siviilipalveluskeskukselle matkalipuista, joilla pääsen huhtikuussa neljän viikon koulutusjaksolle. Liput ja lisää muitakin lappuja saapui kirjeellä toissa viikolla. Kirjeessä oli kaksin kappalein matkalippuja; kotikaupungistani Äänekoskelta Helsinkiin, ja Helsingistä Lapinjärvelle. Äänekoski-Helsinki -lippu on voimassa 11.-14. ja Helsinki-Lapinjärvi -lippu 12.-14. huhtikuuta. Koulutusjakso alkaa siis maanantai 13. päivä huhtikuuta, mutta menen todennäköisesti Siviilipalveluskeskukselle ja sunnuntaina, sillä en halua joutua siihen maanantain ruuhkaan. kun bussit ovat täynnä Lapinjärvelle meneviä sivareita ja lisäksi en halua joutua jonottamaan respaan saadakseni avaimen huoneeseeni ja muuta tavaraa. Toisaalta haluaisin myös mahdollisimman pieneen, toisin sanottuna kahden hengen huoneeseen, sillä en ole iltaisin viihteellä viihtyvä ihminen, joka käy ryyppäämässä baarissa iltaisin enkä muutenkaan harrasta minkään sortin paheita (huumeet / tupakointi). Pitää tutkia Matkahuollon sivuja, ja etsiä sunnuntaisin kulkevat vuorot aiemmin mainittujen paikkakuntien välille.


Homma on siis varsin hyvin hallussa tällä hetkellä, mutta vielä pitäisi käydä työpalveluspaikalla täyttämässä sitoumuslomake ja tutustua samalla vähän itse työpalveluspaikkaan ja sen tarjoamiin työtehtäviin.


Seuraava postaus tulee todennäköisesti viimeistään koulutusjaksolla ollessani, mutta varmaksi en mene lupaamaan mitään :)

Ensimmäinen työpalvelupaikan etsimisyritys

Tilanne on edistynyt viimeisimmän postauksen (marraskuun 15. päivän) jälkeen sen verran, että sain joulukuun puolenvälin aikoihin laitettua kaupungin vanhuspalvelujen vastaavalle palvelujohtajalle sähköpostia tiedustellen, josko heiltä löytyisi työpalvelupaikka siviilipalvelukseni ajaksi. Noh, laitoin kyseiselle henkilölle sähköpostia, ja tämä vastasi jotakuinkin seuravasti:

"Jos saan luvan, voisin lähettää tämän sinun sähköpostisi meidän yksiköidemme esimiehille ja laittaa sinulle puolestaan heidän tietojaan, jolloin voisit olla yhteydessä heihin suoraan asiasta"

Vastasin tähän myöntävästi, ja jäin odottamaan vastasta joululomien yli. Vastausta ei kuitenkaan kuulunut, joten kuluneella viikolla laitoin samalle henkilölle varovaisen kysymyksen, onko asia edistynyt mihinkään suuntaan vai onko olemassaoloni jo kokonaan unohdettu. Tähän sain vastauksen, että heillä ei ilmeisesti ole vapaata paikkaa siviilipalvelusmiehelle. Tämä vastaus siksi, että edes kyseinen henkilö ei ollut saanut esimiehiltään mitään viestiä asiaan liittyen. 

Lievästi sanottuna nyt ärsyttää suuresti, mutta joskus näinkin voi käydä. Ajattelinkin tästä pikapuoleen laittaa toiselle kaupungin osastolle vastaavan tiedustelun mahdollisuudesta ottaa siviilipalvelusmies töihin kymmeneksi kuukaudeksi. Eli ei muuta kuin uutta matoa koukkuun, ehkä tällä kertaa onnistaa! :)

Tilannepäivitys

Hellou.

Tilanne eteni edellisen postauksen jälkeen nopeammin kuin kuvittelinkaan. Sain tämän viikon maanantaina postissa kotiin saantitodistuksen Postilta, ja lähettäjänä lähetykselle näkyi olevan Siviilipalveluskeskus (kuva alla)

Kävin seuraavana päivänä hakemassa lähetykseni - joka oli iso kirjekuori -  paikallisen Valintatalon yhteydessä olevasta Postin palvelupisteestä passi kourassa. Lappu tiskille, passi esille, allekirjoitus sähköiselle alustalle sekä paperille, siinähän se sitten olikin ja sain isohkon kirjekuoren käteeni (kuva)

Ei olisi varmaan muutenkaan mahtunut tavallisen kokoiseen postilaatikkoon eikä sitä olisi todennäköisesti muutenkaan toimitettu, sillä kirje sisälti yksityiseksi luettavia asioita (:

Kirje sisälti kuusi A4-kokoista paperia, joista yhdessä oli ohjeet valitusosoituksen tekemiseen, yksi oli matkalippuihin Lapinjärvelle liittyvä paperi, yksi sitoutumuslomake, yksi ohjelappu työpalvelupaikan hakuun (työpalvelupaikkaa minulla ei vielä ole, mutta vielähän sen kerkeää hyvin hankkia), yksi siviilipalvelusajan asioihin liittyvä paperi ja päällimmäisenä päätöspaperi, jossa luki seuraavasti: (tulipa hienot varjot tuohon)

Neliviikkoinen koulutusjakso Lapinjärvellä alkaa siis toivomukseni mukaisena ajankohtana, eli 13. huhtikuuta 2015. Syy näin aikaiseen koulutusjakson alkamispäivämäärätoiveeseen oli se, että haluan tämän siviilipalveluksen mahdollisimman pian pois alta. Laskeskelin, että kun viimeinen ylioppilaskirjoituspäiväni on 18. maaliskuuta (lyhyt matematiikka), niin minulla on hyvin aikaa ennen kuin toukokuun viimeisenä päivänä koululla on lakkiasjuhlat ja kotona asiaankuuluvat juhlinnat kera suvun (vierustalon asukkaatkin ovat todennäkösiesti tervetulleita). Saatoin jo aiemmin mainita, että kesätöihin en tulevana vuonna sitetn pääsen, mutta eikönän siviilipalvelusvelvollisen ajan myötä kasvavalla päivärahalla + ruokarahalla pärjää jotekin. Varsinainen työpalvelus alkaa omalta osaltani 11. toukokuuta. En ole vielä miettinyt, mille neljästä suuntautumisvaihtoehdosta menen koulutusjaksolla, mutta "Palo, pelastus ja väestönsuojelu" eli lyhyemmin vain PP kyllä kiinnostaisi.

Ei muuta tällä kertaa, palaillaan asiaan myöhemmin (:

Aloitus

Hei vaan kaikille, nimeni on Lauri, ja olen tällä hetkellä 18-vuotias lukion kolmannen vuoden opiskelija Äänekoskelta, Keski-Suomesta. Tässä blogissa (jolle väsäsin GIMPillä köykäisen bannerinkin) tulen kertomaan siviilipalveluksestani, joka alkaa joskus tulevaisuudessa, sillä en vielä tiedä itsekään tarkemmin, milloin.

Olen miettinyt aseellisen palveluksen, aseettoman palveluksen ja siviilipalveluksen välillä jo keväästä lähtien. Totaalikieltäytyjä en ole, sillä en halunnut liikkumistani rajoitettavan (jos valitset totaalikieltäytyjän tien, saat valvontapannan jalkaasi/ranteeseesi ja sitoudut siihen, että sinulle määrätty valvojahenkilö (esimerkiksi poliisi) tulee tietyin väliajoin puhalluttamaan tarkistamaan, että olet siellä missä pitäisi, yleisimmin kotona). Vähän myöhemmin tiputin myös aseellisen palveluksen pois, koska tietyllä tasolla pelkään aseita (ja vuoden 2007/2008 koulusurmat osoittivat, miten aseita voi käyttää väärin). Loppujen lopuksi tiputin myös aseettoman palveluksen pois, koska armeijan pilkunviilailu, ylempiarvoisten ihmisten "palvonta" ja aikaiset aamuherätykset (klo 5 aamulla) eivät innostaneet. Edellä mainittujen lisäksi liikun mieluummin itse vapaamuotoisesti, kuin vedän armeijassa pakolla marssia tai jotain muuta vastaavaa. Ehkäpä tämä oli tarpeeksi tiivistetty versio siitä, miksi valitsin siviilipalveluksen.

Kutsunnat olivat täällä päin 21.-22. lokakuuta eli yli kaksi viikkoa sitten. Tiistaina 21. päivä vuorossa olivat henkilöt sukunimillä Aaa-När ja keskiviikkona 22. päivä sukunimellä Nää-Ööö. Olen jo tottunut siihen, että olen aina sukunimeni puolesta hännillä, ja niin kävi tälläkin kertaa, alkaahan sukunimeni sillä samalla V-kirjaimella edelleen. Itse kutsuntatilaisuus oli melko tylsä, mutta paikalla piti tietenkin olla koko ajan. Kutsuntapaikalle (=kaupungintalo) saapuessa tarkistettiin henkilöllisyys ja sen jälkeen pyydettiin siirtymään valtuustosaliin istumaan. Aluksi kuulimme muutaman puheen (kaupungin edustaja, Puolustusvoimien edustaja ja paikallinen yli 90-vuotias sotaveteraani, joka muuten kävi kertomassa sota-ajan kokemuksistaan eräällä historiankurssilla), jonka jälkeen katsoimme muutaman valkokankaalle heijastetun videon. Sen jälkeen menimme syömään alakertaan, jonka jälkeen alkoivat haastattelut sekä lääkärintarkastukset. Melkein kaikki kaverini olivat olleet kutsunnoissa jo edellisenä päivänä, mutta yksi oli vähän mokaillut aikataulujen kanssa, joten hän olikin kutsuntapäivän ajan kaverinani. Täältä Äänekoskelta määrätään porukat pääosin Kainuun Prikaatiin, saapumiserään 1/16. Vain harvat ja valitut pääsivät muualle, ja osa luovutti kuullessaan muualle pääsyn vaikeudesta. Istuimme ruokailun jälkeen kaikki yhtenä porukkana valtuustosalissa, josta ihmisiä sitten huudettiin haastatteluun muutama kerrallaan. Valkokankaalle heijastettiin videoita Puolustusvoimien Youtube-kanavalta, mutta siinä vaiheessa suurin osa porukasta teki kaikkea muuta kuin katsoi niitä videoita. Tylsistyin kaverin kanssa siinä määrin, että aloimme katsomaan Youtubesta frisbeegolf-aiheisia videoita :D  Puhelimme myös vähän niitä näitä, jolloin selivis, että tämä aikatauluissa edellisenä päivänä mokaillut kaverikin on tulossa siviilipalvelukseen!

Kun viimeinkin sukunimeni huudettiin, pääsin aulaan odottamaan vuoroani ensimmäiseen haastatteluun. Siinä haastattelussa kysyttiin suunnitelmista asepalvelusken suhteen, jolloin ilmoitin meneväni siviilipalvelukseen. Sain eteeni siviilipalvelushakemuksen, jonka kävin täytättämässä kauempana olevalla pöydällä, jotta jälkeeni tulleet ihmiste eivät joutuisi odottelemaan kohtuuttoman kauaa vuoroaan. Täytettyäni siviilipalvelushakemuksen menin takaisin saman pöydän ääreen ja annoin lomakkeeni tarkistettavaksi. Lomake oli oikein täytety, joten pääsin jonottamaan varsinaiseen haastatteluun kutsuntalautakunnan eteen. Enkä joutunut edes lääkärintarkastukseen, joka olisi pidentänyt odotteluaikaani tapreettoman pitkään. Lopulta pääsin kutsuntalautakunnan eteen, jossa annoin lomakkeeni heille ja allekirjoitin yhden lomakkeen. Lomakkeistani otettiin kopiot, ja se jälkeen olikin lopullisen tuomion aika. Siviilipalvelukseen haettaessa ei edes kysytä syitä moiselle valinnalle, ja pääsin sinne, minne halusinkin - eli siviilipalvelukseen. (:

Siviilipalvelus alkaa neljän (4) viikon koulutusjaksolla Lapinjärvellä sijaitsevassa Siviilipalveluskeskuksessa, tosin viikonloput ja illat viikolla ovat vapaita. Laitoin aloitusajankohdan toiveeksi huhtikuun, sillä viimeiset ylioppilaskirjoitukset ovat omalta osaltani maaliskuussa, ja kerkeäisin näin ollen käydä koulutusjakson ennen lakkiasjuhlia, jotka ovat toukokunu viimeisenä päivänä. Tosin voi olla, että pääsen koulutusjaksolle vasta syksyllä 2015 - tai sitten vasta vuonna 2016. Toivon, että kävisi hyvä tuuri asian suhteen (:. Palveluspaikkaa en ole vielä etsinyt, mutta yritän saada sen täältä kotikaupungistani. Valitettavasti täällä on kuitenkin vain muutama paikka, joihin otetaan siviilipalvelusmiehiä. Jos en saa täältä paikkaa, haen sitä todennäköisesti Jyväskylästä, jossa paikkoja on ilmeisesti paljon enemmän.

Ei minulla ollut tälle kertaa enempää sanottavaa, seuraava postaus tulee todennäköisesti sitten, kun saan lisätietoa koulutusjakson alkamisajankohdasta. Se on moro (: