Siviilipalveluksen viimeiset hetket (TJ0), fiilikset siitä ja mitä sitten tapahtui..?

Tänään, 13. joulukuuta 2016, aamulaskuri näyttää lukemaa TJ -265.Se ei kuitenkaan lannista kirjoitusintoa, vaikka tähän aikaan syksystä masennus uhkaa ottaa valtaansa syksyisen, kylmän sään ja mustan maan keskellä. :\

Tälle postaukselle oli vaikeaa keksiä hyvin sen sisältöä kuvaavaa otsikkoa, joten pienen edestakaisen veivaamisen jälkeen otsikoksi päätyi "Siviilipalveluksen viimeiset hetket (TJ0), fiilikset siitä ja mitä sitten tapahtui..?".


Mutta sitten itse aiheeseen, eli ... noh, aloitetaan niistä siviilipalveluksen viimeisistä hetkistä.Lasketaan tässä tapauksessa viimeisiksi hetkiksi aika vuodenvaihteesta 2015-2016 aina siviilipalvelusaikani loppuun saakka eli maaliskuun 29. päivään.

Palasin joululomalta töihin ... olisikohan ollut 8. päivä tammikuuta. Siitä hyvin etenivät tuttuun tahtiin hiihtolomaan asti. Hiihtoloman nimensä mukaisesti lomailin viikolla 9. Hiihtoloman jälkeen ja oikeastaan jo hieman ennen sitä alkoi tuntua siltä, että viikot kuluvat ihan pahuksen nopeaan tahtiin :/  Viimeiset pari viikkoa sain joka päivä vastata jonkun kysymykseen siitä, kuinka monta aamua minulla olikaan jäljellä, mikä ei oikeastaan edes haitannut tai ees ärsyttänyt minua millään tavalla. Kun aamuja oli jäljellä enää parin viikon verran, väsäsin "köyhän miehen aamukamman", jonka sitten laitoin henkilökunnan taukohuoneen pöydälle. Eräs nimeltämainitsematon työntekijä tosin kävi saksimassa aamukampani leveitä piikkejä hieman, jotta aamuja näyttisi olevan jäljellä enemmän kuin niitä todellisuudessa oli. Ei ilmeisesti olisi halunnut minun lähtevän (ja veikkaan monen muun työntekijän olevan samaa mieltä) :D  Viimeinen päiväni siviilipalveluksessa olisi ollut torstaina 24. maaliskuuta, juuri ennen pääsiäispyhiä. Mutta se pahin pääsi tapahtumaan: päädyin vatsataudin uhriksi (muistaakseni) tiistain-keskiviikon välisenä yönä, jolloin siviilipalvelukseni loppuminen venyi pääsiäispyhien jälkeiselle tiistaille (29. maaliskuuta) :(  Eipä siinä sitten auttanut muuta kuin sairastaa pari-kolme päivää ja viettää pääsiäispyhät kaikessa rauhassa. Tiistaina aamulla soitin pomolle ja kysyin, onko OK, jos tulen tekemään pakolliset "paperihommat" ja heittämään hyvästit niin lapsille kuin muille työntekijöille. Tämä sopi ja lähdin aamupäivällä kohti päiväkotia bussilla. Pääsin päiväkodille, jossa niin aikuiset kuin lapsetkin olivat selvästi odottaneet toistaiseksi viimeiseksi jäävää saapumistani :)  Pyörin talossa pari tuntia kiertäen kolme ryhmää ja jutellen muiden työntekijöiden kanssa kahvia juoden ja erään toisen poisjäävän työntekijän tekemää kakkua maistellen. Eskariryhmän ruokailuajan lähestyessä liityin viimeistä kertaa heidän seuraansa ja pääsin vielä viimeiselle luonaalle (jotain hyvää safkaa taisi olla vielä tuona päivänä <3). Ruokailun jälkeen pääsin toista ja samalla viimeistä kertaa istumaan eskariryhmän eteen ja sain heiltä pienen "kellon" (olihan eskariryhmän nimi "Viisarit", joten "kello" sopi ryhmän nimeen täydellisesti) ja vihkosen täynnä eskarien piirrustuksia. Toiselta ryhmältä sain aiemmin päivällä kortin, jossa on jokaisen ryhmän lapsen nimi ja askarteluväriin upotetun sormenpään jättämä "sormenjälki". Hetkeä myöhemmin eskariryhmän seuraksi liittyi pomoni, joka antoi minulle kirjekuoressa työtodistuksen ja siviilipalvelustodistuksen (se keltainen pieni lärpäke), aamukampani ja kortin, jossa on kahden päiväkodin kaikkien (tai ainakin melkein) nimet (laskemalla selvisi, että nimiä on 34). Lisäksi sain ihanan muumimukin, jollaista minulla ei ole vielä koskaan ollut <3. Sen jälkeen lähdin viimeistä kertaa eskarien kanssa ulos ja kesken ulkoiluajan käväisin viereisellä päiväkodilla heittämässä hyvästit kaikille työtekijöille, joita nyt satuin löytämään. Sen jälkeen palasin vielä hetkeksi eskariryhmän pariin, juuri ennen kuin hoitoon jääneet eskarit olivat menossa nukkumaan ja loput olivat vielä ulkona odottamassa vanhempiaan hakemaan heitä. Siinä vaiheessa heitin hyvästit hoitoon jääneille eskareille ja menin takaisin nauttimaan ulkoilmasta. Lopulta pihalla oli enää yksi eskarityttö, minä ja toinen työntekijä. Oli muuten pahuksen hiljaista siinä vaiheessa, hiljaisempaa hetkeä saa siviilipalvelusajaltani etsiä kissojen ja koirien kanssa siinä tuskin onnistumatta.

Siviilipalvelukseni viimeinen hetki: sanoin heipat eräälle eskaritytölle viimeistä kertaa. Se hetki jäi pysyvästi mieleeni. Kävelin ulos päiväkodin pihan portista viimeistä kertaa työn merkeissä. Se portinavaus vei minut vapauteen. Portin ulkopuolella vaihdoin vielä muutaman sanan toisen työntekijän kanssa ja kävelin viereiselle linja-autoasemalle epämääräisen tunteiden meren saattelemana. Bussimatkalla kotiin kirjoittelin kaverille, siskolle ja Twitteriin vapautuneen "OHI ON!"-viestin ja pikakelasin mielessä kuluneita kuukausia läpi. Myöhemmin illalla kirjoitin Facebookiin hieman pidemmän postauksen aiheesta parilla kuvalla varustettuna. Kyseinen Facebook-postaus on julkinen ja se löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/valkonen.lauri6/posts/671542499651974


Tässä vielä pähkinänkuoressa siviilipalvelukseni:

11. toukokuuta 2015 - 29. toukokuuta 2015: 3-5/6 -vuotiaiden ryhmä (päiväkoti A)
1. kesäkuuta 2015 - 30. kesäkuuta: kahdessa eri 3-5 -vuotiaiden ryhmässä vähän vaihtelevasti (päiväkoti A)
1. heinäkuuta 2015 - 31. heinäkuuta 2015: Päiväkoti A:n porukkaa päiväkodissa B heinäkuun ajan
3. elokuuta 2015 - 14. elokuuta 2015: eskariryhmässä ennen eskarin alkamista (päiväkoti A)
17. elokuuta 2015 - 28. elokuuta 2015 (???) - eskariryhmä (päiväkoti A) / eskariryhmä (uusi päiväkoti) (ma, ti, pe: uusi päiväkoti, ke, to:päiväkoti A)
31. elokuuta - 29. maaliskuuta (24. maaliskuuta!): eskariryhmä (uusi päiväkoti)

^ Hieman epäselvästi ilmaistuna, mutta jokseenkin yllä olevien päivämäärien rajoissa tuli pyörittyä kolmella eri päiväkodilla. Jätän tässä päiväkotien ja ryhmien nimet mainitsematta.

"Kello", jossa on eskariryhmän jokaisen lapsen ja työntekijän nimi :)

 Vihkonen täynnä lasten piirroksia

"Kortti" kahden päiväkodin työntekijöiden nimillä varustettuna. / Toiselta ryhmältä saatu "kortti" lasten sormenjäljillä.

 

  Köyhän miehen aamukampa on nyt tyhjä ja siihen ei enää lisää aamuja tule tai aamuja oteta pois <3 / Siviilipalvelustodistukseni kommentilla "Täysin palvellut"

(ehkä hieman turhan agressiivisesti tuli sensuroitua kuvia, mutta ainakaan asianomaiset eivät ylläty nähdessään nimensä netissä mahdollisesti pitkänkin ajan kuluttua :) )

Mutta mitä sitten tapahtuikaan?

Toukokuun 12. päivä sain tekstiviestin, jollaista en rehellisesti sanottuna osannut odottaa. Sain nimittäin eskariryhmän (sen, jonka apuna olin suurimman osan siviilipalvelusajastani) puhelinnumerosta tekstiviestin, jossa kysyttiin, tulisinko mukaan eskarien kevätretkelle 25. toukokuuta. Vastasin hetken silmiä pyöriteltyäni myönteisesti ja jäin odottamaan kyseistä päivää. 

Koitti toukokuun 25. päivä. Otin polkupyörän alle ja poljin tutun leikkipuiston laitamille, jossa sijaitsee pieni "liikennepuisto". Eskarit ajelivat liikennepuistossa polkuautoilla ja aikuiset tietenkin ohjasivat muistuttaen liikennesäännöistä. Siitä suuntasimme läheiselle, isolle ala-asteelle (kyseisessä koulussa kävin ala-asteen vuosina 2003-2009!) lounaalle ja siitä kävellen kaupungin keskustaan Citymarketin edustalle odottamaan, kun yksi eskariryhmän aikuisista kävi ostamassa jäätelöt. Siitä vanhemmat tulivat hakemaan eskareita matkaansa ja minä suuntasin kotiin. Päivä oli yksi parhasita vähään aikaan ja iltapäivälle suuntasinkin itse jo kohti Lahtea ammattikorkeakoulun pääsykokeeseen. Mutta se on sitten oma tarinansa, joka ei mahdu tämän blogin aiheen sisään, joten jätän sen kertomatta.

Tämä on toiseksi viimeinen postaus tähän blogiin eli vielä yksi on tulossa! :)


EDIT: korjattu kirjoitusvirhe viimeisen kuvan jälkeen olevassa "pikkupräntissä" :)  --21:27 - 23.1.2017